Olen Hannele, 50+ päihdetyöntekijä Helsingistä ja asun yhden valkkarini, Indyn ja tiibetinspanieli Pompun kanssa Hallainvuoren juurella. Minulla on lähes aina ollut koiria perheessäni. Ensimmäinen oma koira oli saksanpaimenkoira Charlie, joka kuoli 9 vuotiaana syöpään. Charlie oli isosta koostaan huolimatta upea, lempeä koira ja sai ison pentueen Hauva-nimisen nartun kanssa Inkoossa. Seuraava koirani oli Valkoinen länsiylämaanterrieri Nelli, joka eli 14-vuotiaaksi. Nelli teki yhden pentueen ja käytännössä kasvatti Indyn. Tyttärelläni oli Nellin kaverina Cairnterrieri Noche, joka hiljattain nukkui ikiuneen ja jätti jälkeensä myös yhden pentueen.

Indy tuli minulle 7-viikkoisena untuvapallona Weissen Lindenhofista ja sulatti sydämeni täysin. Alunperin tarkoitukseni oli katsoa miten se kehittyy ja mikä harrastus tuntuisi hyvältä ja muuten pitää sitä ihan kotikoirana, jolla on perustottelevaisuus hallussa. Indy kuitenkin voitti jo pentuna ensimmäisen näyttelynsä ja menestyi myös jatkossa niin hyvin, että siitä tuli luonnetestin hyväksytysti läpäistyään Suomen muotovalio jo 2 1/2– vuotiaana, joten oli luonnollinen jatke ottaa sille kaveri samasta yhdistelmästä — ja niin saimme Sissin laumaamme.

Sairastuin vakavasti 2010-vuoden alussa ja läpikäytyäni rankat hoidot jäin pitkälle sairauslomalle ja jouduin peruuttamaan pennutuksen jota suunnittelin vuoden 2011 keväälle. Tilanne hankaloitui entisestään ja harrastukset  jouduin jättämään kokonaan ja suurimpana suruna jouduin myös luopumaan Sissistä, joka alkoi voida laumassamme todella huonosti ja oirehti näykkimällä muita koiria ja lopuksi myös ihmisiä. Onneksi Sissille löytyi monen mutkan kautta osaava ja hyvä perhe, jossa on kokemusta koirien ongelmista ja jossa se elää hyvää elämää tänä päivänä.

Kasvattajaksi ryhdyin suunnitellessani Indylle pentuetta, sillä halusin sitä kautta saada pennuille mahdollisimman hyvät ja vastuuntuntoiset kodit. Kävin kasvattajakurssin syksyllä-08 ja allekirjoitin Kennelliiton kasvattajasitoumuksen. A-pentue  syntyi joulun alla 08 ja jäikin näillä näkymin Hallainvuoren  ainoaksi pentueeksi, ellei tyttäreni halua vielä jatkaa  teettämällä Indylle toisen pentueen.  

Lisäyksenä laumaamme tupsahti Paavo - nuori tiibetinspanieliherra,  joka tuli kiireellisenä sijoituksena ihan vain meille iloksi :) Paavo ehti olla ilonamme vain vajaan vuoden ja kuoli äkillisen immuunikadon seurauksena syksyllä -11. 

Pomppu tuli marraskuussa -11 vuoden ikäisenä suoraan kasvattajalta ja on valloittanut niin Indyn kuin minunkin sydämeni omalla pienellä hauskalla tyylillään. Pomppu on Paavon siskonpoika ja jatkaa tipsugenreä laumassamme.